Saimme kutsun Suomalaisen ruuan laatukirjan ja laatukeskustelun lähtölaukaukseen ravintola Ultimaan 20.5.2019. Työryhmänä tässä hankkeessa on Jari Hanska, Saara Kankaanrinta, Henri Alén ja Jarkko Lehtopelto.
Hieno tilaisuus, paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja ja loistava lounas upeassa ravintolamiljöössä. Meillä oli myös kunnia toimittaa pääruuan raaka-aineeksi Mallaspossun Tomahawk-kyljyksiä.
Mallaspossun tehtävänä tässä tilaisuudessa oli kertoa, miten me teemme ja myymme laatua. Julkaisemme puheenvuoromme kirjoitetun version nyt tässä. Sanasta sanaan en tätä lausunut, mutta pääpiirteissään viesti noudatteli alle kirjattua.
Miten laatua tehdään ja myydään
Kiitos kutsusta tämän tärkeän aiheen ympärille. Minun nimeni
on Mika Kaartinen. Vastaan Kaartilan mallaspossun markkinoinnista ja
viestinnästä sekä toimin Mallaspossu Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Aion nyt seuraavan 15 minuutin aikana puhua siitä, mitä
laatu on Mallaspossun näkökulmasta ja miten me sitä myymme. Lopuksi nostan esille
ajatuksiani siitä, miten voisimme jatkossa toimintaamme kehittää nimenomaan
laadun näkökulmasta.
Se, että mallaspossu on
päässyt tällaisen ravintolan ja tällaisten ammattilaisten käsiteltäväksi, on
tuottajan uran huippuhetkiä. Tilanne ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä
auvoinen.
Reilut kuusi vuotta sitten syksyisen harmaana iltapäivänä veljeni
ja kotitilamme jatkaja Jouni Kaartinen seurasi, kun karja-auto vei viimeiset
possut tilalta. Sikalan pito oli tappiollista eikä sitä voinut enää jatkaa
entiseen tapaan. Mitä tämä tarkoittaisi tilalle, jolla oli harjoitettu
maataloutta 1800-luvun puolivälistä saakka?
Jouni oli kuitenkin
sattunut kuulemaan radiosta panimomestari Pentti Oksan haastattelun, jossa hän
kertoi Mikkeliin avattavasta uudesta Saimaan Juomatehtaan panimosta. Hän soitti
Pentille ja nosti esille ajatuksen, mitä jos hän ottaisi panimolta tulevan
mäskin possujen ruuaksi.
Olutmäskin käyttö possujen ravintona oli siksi uusi asia,
että aiheen tiimoilta oli ilmassa varsin paljon epäilyksiä. Miten se teknisesti
onnistuu, suostuvatko possut sitä syömään ja miten se vaikuttaa lihan makuun.
Askel kerrallaan Jouni onnistui nämä asiat ratkomaan ja
niinpä possujen kasvatus palasi Kaartilan tilalle. Mutta hyvin erilaisena kuin
aiemmin.
Keskeisenä on eläinten
hyvinvointi. Tässä merkittävää roolia näyttelee possujen ravinto.
Olutmäskiin sekoitetaan vehnää ja härkäpapua; nämäkin lähiseudulta. Soijaa ei
käytetä ollenkaan. Lopputulos on possujen mielestä herkullinen eivätkä ne
normaalirehua edes suostu syömäänkään.
Nykyään mallaspossuilla on kaksi kertaa enemmän tilaa
temmeltää kuin normaalikasvatuksessa. Niillä on karsinoissa virikkeitä kuten
palloja, sanomalehtiä ja puukalikoita. Myös kasvatusaika on pidempi.
Tärkeää on myös varmistaa, että possut kokevat olonsa
elinaikanaan turvalliseksi. Possut syntyvät vapaaporsituksessa naapuritilalla.
Jouni kuljettaa possut itse Kaartilaan. Possut kasvavat tutussa ryhmässä. Myös
teurasmatkan Jouni kuljettaa itse ja pyrkii varmistamaan, että ne eivät
teurastamollakaan kohtaa vieraita possuja, joka aiheuttaisi niillle stressiä.
Toisena keskeisenä tekijänä Mallaspossun toiminnassa on
lihan herkullisuus. Meidän
mielestämmehän mallaspossu oli hyvää alusta lähtien, mutta toki me olimme
varsin jäävejä tätä arvioimaan.
Satuimme kuitenkin huomaamaan Helsingin Sanomien
ruokasivuilla artikkelin, jossa Henri Alén kehui possunlihaa todella
herkulliseksi ja monipuoliseksi raaka-aineeksi, mutta valitteli, että Suomesta
ei tahdo saada kunnollista.
Otimme tämän haasteen vastaan ja laitoimme Henrille viestiä,
haluaisiko hän maistaa mallaspossua. Niinpä toimitimme Muruun maistiaiset.
Muutaman päivän hermoilun ja jännistyksen jälkeen tästä käynnistyi arvokas
yhteistyö. Meille on ollut kullanarvoista kuulla Henrin ja muiden hänen
tiiminsä mestareiden kommentteja mallaspossun mausta ja miten toimintaamme
kannattaa kehittää. Ja se tunne on hieno, että voi olla mukana mahdollistamassa
sellaisten ruokailuelämysten toteutumista kuten tänään saimme yhdessä kokea. Henri
on myös käynyt kolleegansa Tommi Tuomisen kanssa tutustumassa tilaamme ja
possujemme kasvatusolosuhteisiin.
Tämä läpinäkyvyys
onkin se kolmas keskeinen aspekti toiminnassamme. Mikäli aiomme pärjätä ja
kehittää toimintaamme, meillä täytyy olla yhteys loppuasiakkaaseen. Vain tällä
tavoin me voimme löytää oman asiakaskuntamme, ymmärtää heidän tarpeitaan ja
tarjota heille sitä huippulaatua, jolla me erottaudumme muusta
lihantuotannosta.
Myös asiakkaamme arvostavat tätä; ovat he sitten
huippuravintoloita tai laatua arvostavia kuluttaja-asiakkaita. He haluavat
tietää, mistä ja millaisista olosuhteista liha heidän keittiöönsä tulee. Tämä
on jatkuvasti kasvava suuntaus. Se on myös tärkeää koko maapallomme kantokyvyn
kannalta.
Meidän tulee vähentää
lihansyöntiä. Mutta sitten kun sitä syödään, syödään kunnollista ja
tiedetään, mistä se tulee.
Meidän tapauksessamme läpinäkyvyys tarkoittaa Mallaspossun brändiä, toiminnastamme
viestimistä, sosiaalista mediaa, pyrimme tuntemaan kaikki mallaspossua
käsittelevät ja myyvät ammattilaiset sekä loppuasiakkaiden kohtaamista
esimerkiksi tuotemaistatusten yhteydessä. Näin pystymme varmistamaan, että
Mallaspossun laatu vastaa luotuja odotuksia emmekä kilpaile väärässä
markkinassa.
Tuottajan
näkökulmasta on haastavaa, että tällä hetkellä kaikkien erikoistuottajien
täytyy rakentaa omat myynti-, markkinointi- ja logistiikkakanavansa alusta
lähtien itse. Perusrakenteemme, jotka sinänsä toimivat hyvin, eivät tällä
hetkellä pysty palvelemaan pieniä tuotantoeriä, erikoistuotteita ja
differoitumista täysimääräisesti.
Tämä johtaakin siihen, että suuri joukko ruokainnovaatioita
jää meillä Suomessakin hyödyntämättä. Puhumattakaan sitten kansainvälisestä
potentiaalista, joka olisi meillä huikea.
On ajan kysymys, kun tähän löytyy ratkaisuja ja kyse onkin
siitä, ketkä lähtevät tätä rohkeasti
yhteistyössä rakentamaan. Maailmalla ja osin Suomessakin löytyy hienoja
esimerkkejä siitä, kuinka jopa kilpailevat toimijat ovat alustatalouden näkökulmasta onnistuneet rakentamaan malleja, joissa
eri toimijat tuovat oman osaamisensa, tietonsa ja palvelunsa mukaan verkostoon,
joka pystyy tarjoamaan läpinäkyvän yhteyden tuottajan ja ostajan välille.
Digitaaliset työkalut, kuten data-analytiikka, tekoäly, lohkoketjut,
mobiiliteknologiat, mahdollistavat tämän; kyse on siitä haluammeko ja osaammeko
niiden avulla kehittää omaa toimintaamme täällä Suomessa. Tähän aiheeseen olen päässyt perehtymään ICT-palvelutalo CGI:n palveluksessa ja mielelläni sovellan ajatuksia suomalaisen ruuantuotannon puolesta.
Mielestäni ruuan laatu ja sillä erottautuminen on se tekijä,
jonka avulla meillä on loistavat mahdollisuudet kehittää suomalaista
ruuantuotantoa. Siksi on tärkeää, että teemme asian eteen yhteistyötä ja onkin
hienoa nähdä, että tänne on kokoontunut näin arvovaltainen ja asiantunteva
ryhmä aiheesta keskustelemaan. Kiitos järjestäjätaholle tämän järjestämisestä ja onnea uuden suomalaisen laatukirjan tekoprosessiin. Mikäli teille heräsi ajatuksia tai ideoita yhteistyöstä, olen avoin
keskustelulle.
Me haluamme tarjota asiakkaillemme ainutlaatuisia
ruokaelämyksiä. Tällaisia kokkeja emme valitettavasti voi kaikille luvata,
mutta Suomen ja ehkäpä maailman parasta
mallaspossua kylläkin.
Kiitos!
Mika Kaartinen, Mallaspossu Oy
040-830 7914
mika.kaartinen@kaartila.com
